maanantai 14. huhtikuuta 2014

Viikonlopun jälkeinen masennustila

Tänään on ollut jotenkin tosi aivoton ja tyhmä masennus maanantai. Puhuminenkin tuntuu tosi raskaalta ja mietin koko bussimatkan koulusta kotiin tullessa et miten mä jaksan sanoa Siwassa myyjälle että vihree bonus aski, olla vielä sen verran sosiaalinen. Oon ihan poikki. Haluisin vaan mennä nukkumaan ja nukkua vuorokauden, mutta aamulla pitää nousta taas kouluun. Onneks on busseilu seurana mun uus valkonen kulta joka tuli torstaina postista. (vanha hajos, en mä muuten)

Tämä <3 ;

Tiedän kyllä mistä tää olo johtuu. Mun pää vaan ei kestä enää näitä 2 päivän juomisia ja huonosti nukuttuja öitä. Must on tullut vanha! Oli kyllä ihan onnistunut viikonloppu. Oon taas oppinu pitään kivaa ilman mitään rähinöitä tai angsteja. Perjantaina oltiin I:n kanssa yksillä synttäreillä, ja sen jälkeen tullissa. Laulettiin Vipsun kanssa karaokea. Se meni ihan päin peetä. xD
Launtaina Ilkku, Vipsu ja Joni olivat täällä. Käytiin taas tullissa. (vaihteluki vois joskus virkistää), ja sieltä tultiin kaikki tänne yöks, ja vietettiin vielä sunnuntain krapula päivää yhdessä pelaten lautapelejä. 

 
Vaikka juominen onkin kivaa, mulla alkaa olla vähän ikävä sitä viime kesän raikasta oloa. Huomenna aion ostaa kaupasta ainoastaan hedelmiä ja jukurttia. (+ syön koulus). Mä syön aina krapula päivinä niin että mun maha meinaa oikeasti haljeta. Siis tuhansia kaloreita ja kaikkea mahdollisimman epäterveellistä, sit siitä on vaikea enää palata normaaliin ruokavalioon, ja ainakun meinaan päästä ruotuun tulee taas viikonloppu, juominen, kebabbila, ja krapula ruuat. Yh. Jos vaan onnistun, oon pääsiäisen selvänä. (jos on pakko niin juon yhtenä päivänä).

Lähdössä kouluun tänään.
Rakkaaaani!

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Katkeruus


Anteeks annan - mut en unohda. Pätee muhun vähän liiankin hyvin. Oon lyhyt vihainen, ja annan anteeks ihmisille sellasiaki asioita mitä ei välttämättä pitäis. Mä en halua olla kenenkään kanssa huonoissa väleissä. Se on kamalaa. Usein jätän vielä asioita selvittämättä ja jatkan ihmissuhteita kun mitään ei olisi tapahtunut. En tiedä onko se vika siinä, vai siinä et mä en voi vaan irrottaa kenestäkään jonka oon päästänyt lähelleni. Kiinnyn kai liikaa ihmisiin.

Mutta en tosiaankaan unohda. Jos voisin, elämä olisi merkittävästi helpompaa. Olen kova pyörittelemään menneisyyden asioita päässäni. Ja aina kun on menossa voinnin kannalta huono kausi, pyörittelen 24/7 niitä negatiivisia muistoja. Muistan lähes jokaisen ihmisen joskus loukanneen mua, muistan älyttömiä ilkeitä lauseita sana tarkasti ja ne kaikuu ivallisena mun päässä. Sellaisetkin, jotka on sanottu jonkun riidan yhteydessä, kännissä, vahingossa.. Sellaisia, joita en usko niiden ihmisten oikeasti edes tarkottavan kun mietin järjellä. Sitä vaan tapahtuu harvoin. Järkeilyä. Tunteet on vahvemmat. Mutta ei aina oikeammat.Varsinkin kun noi ajatukset antaa vaan lisäpontta mun vainoharhailuille. Jotka on edelleen melkein päivittäin ihan päättömiä.

Oonko mä itse jokin vitun pyhimys, joka ei koskaan loukkaa ketään? En todellakaan. Kyllä mäkin saatan sanoa pahasti. Olla ilkeä. Tehdä virheitä. Ja se on ihan normaalia, eikai mikään ihmissuhde voi olla kuin ruusuilla tanssimista, tai siinä olis jotain pahasti vikana. En usko että kuitenkaan muut muistaa mitä mä oon sanonut niille jonkun kännisen riidan yhteydessä vuosia sitten. Miks mä muistan? Miks en voi vaan antaa olla? Miten voi päästää irti? Miten voi opetella oikeaa ja aitoa anteeksiantoa? Vai tarvitseeko kaikkea antaa anteeksi?

ps. ei mulla nyt oo sellanen huono aika, enkä mieti näitä asioita 24/7, kunhan pohdin käyttäytymistäni kahvikupin äärellä, tänään on kaikki ihan jees. eikä tätä tekstiä oo tarkotettu kellekään henkilökohtaisesti. mun ihmissuhteet on pitkästä aikaa nyt kunnossa niiden ihmisten kanssa jotka mun elämään tällä hetkellä kuuluu.

terveisin;
Peruukki päinen peura ajovaloissa!

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Linjoilla taas


Bloggaamattomuus oli tylsää. En kestänyt enää ilman! Tajusin että vaikka on kiva saada kommentteja ja olla jotenkin näkyvä maailmassa edes sitten tätä kautta, tärkein tää blogi on mulle itselleni. Eletyt asiat tuntuu eletymmiltä kun niistä tekee postauksen, heh! (joo oon nolife)

Mä oon lihonnut, alkanut juoda enemmän, käynyt huonosti koulua.. mutta suht onnellinen. Oon saanu ihmissuhde asiat kuntoon. Eli suomeksi I:n kanssa pyyhkii hyvin ja Vipsun kanssa on tehty sopu. (kunnon kissatappelun jälkeen tietysti)

En osaa alottaa mitenkään järkevästi, joten lykkään tähän vaan kasan random kuvia viime ajoilta.

Angstirähinä kännien jälkeinen krapula aamu.
Lila tukka kävi nopee vierailemassa.
Mun uus rakas banaanipaita <3
Vipsu, Mää ja Ilkku
Hupakko sai Ideaparkista kivan valohiiri tuliaisen. ^^
Tehtiin I:n kanssa ite pizzaa...
Ja turkinpippuri rahkaa NAM!
Pretty Joni-Poni ja sekopäinen kolmatta päivää juova mie
Viime lauantai.
<3_<3
Hurja kaukosäädin vahti.
Nyt mä lähden kävelemään kaupunkiin omahoitajan ajalle.
Kivaa tiistaita kaikille!

Sydämellä; Peikki

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Ask


Mieki nyt sitten tonne. Kysykääkääkäääkäääääää! :3