tiistai 24. helmikuuta 2015

Käkäkäkäkänniääliö


Vknloppu meni aika tumuissa. Perjantaina hinasin persiini sitten puolenvuoden, Hvaltaan Masille. Tuli juotua aikast kivast, ja kuntokin on ollut sen mukainen. (Jukkiksen sanoin teki mieli vetää facepalm kattellessa mun menoa loppuillasta / yöstä :D) Enkä kyllä ihmettele. Mulle ei selkeesti sovi toi että ei lähde baariin, siinä kun kuitenkin tulee tavallaan taukoja siihen juoman kiskomiseen, eikä sitä baarissa tuu muutenkaan vedettyä samaan tahtiin kun kotona. Oli jokatapauksessa ihan kiva ilta. B) Täs mein porukkka ; (plus roosukka joka ilmestyij jossain vaiheessa)

Masi, Törmä, Mää, Jukkis
Lauantaina kävikin sitten niin että ilkimöykky Masi herätti mut kahdeksan jälkeen aamulla soittamalla täysiä Kotiteollisuutta. Heräsin vielä kännissä ja vitutti kon pää meinas halkee. Äiti tuli onneks hakee ja teki mulle aamiaista ja sitten ne heittivät mut sen miesystävän kanssa prisman kautta kotiin. Prismasta mukaan saattoikin sitten tarttua lonkeroita joita aloin jo hyvissä ajoissa kiskomaan tiettyjen ahdistavien asioiden takia. Jossain vaiheessa sain Sussen seurakseni päiväkänneileen, ja myöhemmin Ilkunkin. Ei nyt vaan oikeen lähteny, musta ei oo enää kahden päivän juominkeihin. Väsyttiin Sussen kaa molemmat ja I sai läksiä yksin baariin. Ehk hyvä niin koska krapulan taso oli taas jotain sanoinkuvailematonta sunnuntaina muutenkin. 

Mua oksettaa kaikki parin päivän läskeilyt ihan sairaasti ja heräsin tänään maha kipeänä yön ahmimisista (myöhässä Jopiin). Mullon ens kuulle aikamoinen suunnitelma mutta kuulette siitä myöhemmin lisää. 

Mukavaa viikkoa kaikille t. silmäpussi peikki

perjantai 20. helmikuuta 2015

Aamunavausangst


Nukuin pommiin Jopista. TAAS. Mikä mua vaivaa. Näin myös koko yön tosi ahdistavaa unta jossa mut oltiin myyty ihmiskaupan uhrina kahdelle oksettavalle papalle (vitun ihmiskauppa leffat ja sarjat), ne asui jossain saarella ja piti jotain matelijafarmia. Mut lukittiin usein yöksi jättimäisten käärmeiden terraarioihin rangaistuksena jostakin. Yh, se vaan tuntui niin todelta, että herätessäkin ahdisti. Käärmeet ja ihmiskauppa kun on mun pelkään - listan alkupäässä. 


 Mietin tupakalla että millasta mun elämä tällä hetkellä olis, jos oisin ottanut opiskelupaikkani vastaan syksyllä ja muuttanut Porista. Oisin päässyt opiskelemaan eläintenhoitajaksi, mut mä en ottanut sitä paikkaa. Koska mua pelotti. Muutto. Kaikki uus. Ja miten mä edes voisin, se oli typerä unelma. Kaikkihan ois nauranut mulle. Enhän mä pärjäis sellasella alalla kun pelkään kaikkea, jopa niitä eläimiä joita pitäisi hoitaa. Koiria. Hevosia. Käärmeitä. Ja eniten niitä ihmisiä joiden nähden ne pelot olis pitänyt voittaa. Ajatus tulevaisuudesta näyttää aika ankealta. Kun ei mua kiinnosta mikään, tai jos kiinnostaa tiedän etten pärjää missään. Mä oon aina, joka koulussa ja kouluntapaisessa, ollut se luokan tai ryhmän huonoin. Joka asiassa. Ja se että jokainen on jossain hyvä, on silkkaa paskaa ja typerä kliseinen muka lohduttava sanonta. Kun kaikki vaan ei ole. Minä en ole.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Ei, en oo mikään psykopaatti, minuun on joskus liikaa vain sattunut


Yh, hirveän paska viikko. En päässyt minään päivänä Jopiin. Ahdisti lähes taukoamatta. Torstainen omahoitajan aika auttoi vähän, mutta sitten perjantaina heräsin taas päivällä pyörien kännykän kanssa sängyssä nukkuneena pommiin. Epäonnistuja. (no hups, just toi ajattelu ja itsesäälissä pyöriminen piti lopettaa) Joku päiv sentään sain kivaa postia. Taas tavaraa johon ei oikeastaan olis ollut varaa. Mutku...



Tattoo choker koruja <3 .. Ihana toi hiekkalaatikko takana 8D
Torstaina sain vihdoin myös mun ongelmaisen yli kk sitten Kiinasta tilatun peruukki tilauksen käsiini, joka oli matkalla vähän tullissa ja hukassa ja perseessä.

Perjantaina oli biletykset kera Vipsun, Ponin, K:n, Jukkiksen ja Roosan. Oli muuten oikein mukaisaa mutta en tajua mihin mun itsesuojeluvaisto kännissä katoaa ja joudun aina ihme tilanteisiin. Tällä kertaa revein tukasta jotain kultahampaista rikollista. Ei vittu. Muttakun. Se kävi mun tukkaan ensin kiinni. Ja mä kävin salamana takas, miettimättä sen enenpää. Sen perustelu oli että "mutta sulla on peruukki". Joo. Joka oli klipseillä kiinni omassa tukassa. Ja mikä vitun oikeus sillä olis ollut repiä multa peruukki päästä yleisellä paikalla ja nöyryyttää mua? Vitun idiootti. Haukuin sen raivoitkukohtauksen kera vielä alimpaan maanrakoon ja nyt mietin oonko kultahampaan tappolistalla. helvetti tätä elämää. B)


Vipsu <3

tiistai 10. helmikuuta 2015

Otteita pikkupeikin päiväkirjoista


Viimeksi saitte tutustua ihkudaa teinix Peikkiin. Nyt otteita 1993-1994 vuosilta. Äitin kanssa yhdessä kirjoitettua elämää. Repikää näistä jonnet, ihania nää lama ajan lapsen harrastukset. 8D Hyönteis raukat.

"Heräsin aamulla hyvin onnellisena. Sillä olin nähnyt yöllä tosi mukavaa unta : Olimme iskän kanssa mummulassa ja iskä antoi minulle pussillisen dinosaurusleluja. (Mukavaa vaikkei ole totta)"

"Olin muuten unohtanut kertoa että sain viimeviikolla uuden toppatakin. Sanon sitä gladiaattoritakiksi. Minusta tuntuu se takki päällä että lihakseni oikein paisuvat."

"Äiti järjesti minulle jalkakylvyn, jonka jälkeen lakattiin varpaan kynnet. Minulle tuli naismainen olo."

"Mentiin äitin kanssa kauppaan. Siellä mä laitoin leluautomaattiin 4 markkaa. Sain kaksi avaimenperää toisessa oli neekerin pää ja toisessa suurennuslasi."

"Kun tultiin kotiin pyydystin heti 3 kärpästä. Niitä oli hieno katsella. Illalla ne päästettiin vapaaksi."

"Keräilin taas päivän matoja purkkiin. Se on mielestäni hauskaa."

"Keräilin elukoita purkkeihin taas koko päivän ja ravasin naapurissa kymmeniä kertoja. Jihuu! Illalla lähdettiin iskän kanssa ongelle. Sain tosi ison ahvenen."

"Illalla mä jahtasin köyden kanssa fasaaneita, mutta huonolla menestyksellä."

"Meillä oli äidin kanssa riita, ku halusin mennä pihalle telttaan yksin yöksi. Mä kyllä menin jo sinne peiton ja tyynyn kanssa, mutta äiti haki pois."

"Sain sammakon kiinni, mutta sitten itkettikin, kun se karkasi."

"Suunnittelin jääväni yöksi ulos lepakoita pyydystämään. Mutta äiti ei antanut."

"Inhottavin juttu oli se että lintu oli kuollut mein marjapuskan verkkoon, mua itketti."

Täs teille viel yhden päiviksen välistä löytynyt herkkä ja koskettava runo, kera kiiltokuvan;

Rusetti toinen olis kiva kissan kaulassa olis rima.

Herätä minut horroksesta


Blogin poistamisen sijaan, voisinkin panostaa tähän enemmän ja postata useammin. Ääripäästä ääripäähän. Niin aina. Kaikessa.

En ollut Jopissa. Menin yöllä neljältä nukkumaan ja nukuin pommiin. Heräsin viestiin, jossa kyseltiin missä olen. Lamaannuin. Olen niin kyllästynyt. Vuodesta toiseen. Näkemään itseni istumassa sängynraunalla haukkomassa henkeä kädet täristen, itku silmässä, miettien miten minusta ei ole mihinkään. Enkä vieläkään ymmärrä - että miksi. Kun oon vihdoin löytänyt paikan jossa viihdyn. Ja silti, olen sängyn reunalla. Pystymättä edes vastaamaan viesteihin. Kusemassa taas tänkin homman.


Pari tuntia koomailtuani meikkasin ja puin. Siltä varalta että haluaisinkin juosta kauppaan ostamaan kaljaa. En juossut. Sen sijaan lähdin lähi kirppikselle. Josta en löytänyt mitään. Enkä oikeastaan muista enää paljon mitään siellä olosta. Muutakun sen että tuntui että kaikki autot ja ihmiset säntäisi koko ajan tahallaan mua kohti uhkaavasti.


Koitan miettiä koko ajan miten voin mennä huomenna Jopiin. Kun ei mulla ole vastausta siihen, miksi en ollut tänään paikalla. Sielä joutuu vielä puhumaan tollasetkin kaikkien muidenkin kuullen, enkä halua. Enkä osaa. Osaan vaan hymyillä tekohymyäni hiljaa.


maanantai 9. helmikuuta 2015

Eikä kukaan käytä, noin mustaa meikkiä


Vähän epätodellinen fiilis. En tiedä miksi. En haluaisi palata arkeen. Mennä huomenna Jopiin. Herätä. Nukkua. Herätä. Nukkua. Kaikki on niin. Samaa. Voispa elää. Tai sitten ei. Ihan sama. Tahtoisin vaan juoda. Olla ihmisten keskellä, muka kiinni elämässä. Jossain olemattomassa ja mitättömässä kännisen harhassa. Mut en oo. Missään. Selkeää, eikös vaan?

Perjantaina olin. Kiinni kaljassa. Ja melko humalassa. (niinku aina, tissuttelu on tissuttelijoille)



Vittu on vaikea sana.
Lauantaina oli krapula. Ja krapulamasis. En tykkää herätä juomisen jälkeen yksin. Tarvitsen ystävät nauramaan mun kanssa maailmalle ja edellisen illan mokailuille, ettei ne hajota päätä. Liskojenyökin oli aika helvetistä.

Sunnuntai aamulla lähdin äidin luokse. Syötiin koko ajan niinkun meidän äiti-laps päiviin kuuluu. Katottiin turhia sarjoja ja siivottiin Ä:n vaatekaappi josta lähti mun messiin jättisäkillinen kaikkea kivaa. Huomenna aion pukeutua 32 vuotta vanhaan paitaan! Retro peig! Poikkesin myös Jukkista ja Roosukkaa moikkailemassa kahvittelun merkeissä. Katoin yöllä kännyllä leffan viaplaystä ja aloin pelätä varjoja seinillä. Tärisin.

Pitää(kö mun vittu) olla pikkasen pläski.
Tänään iskä heitti mut kotiin ja olen hoidellut kaaosta, eli siivonnut. Melkein koko päivän. Pitäisi suunnitella jo nukkumista, mutta haluan kuunnella musiikkia ja keinua sen mukana. Ainiin, ja läskeillä lisää näitä; 


Ruoka on parasta maailmassa. Ja pahinta. Piste.

(mua ahdistaa)

torstai 5. helmikuuta 2015

Turhaa shittii


Viikko on mennyt hurjan nopee. Huomenna on taas jo perjantai. Viime perjantain - ja no koko viikonlopun vietinkin Riksussa. Tässä olen vielä hereillä;


Turmiollinen El Tiempo. Join sen kun afrikan janoinen lapsi ja vielä 2/3 osaa Ural Moccasta päälle niin että muisti katkeilee jo salkkareiden aikana. Ja villisti sitten sammuinkin kymmenen jälkeen. Että sellanen ilta. Perkele. Ja sit viel VM ;) Ei oo helppoo!

Maanantai meni maatessa ja toipuessa viikonlopusta ja ylipäätään sosiaalisesta viime viikosta. Joka päivälle oli kauheasti ohjelmaa ja väsyin sekä stressaannuin. Sovein Jopin käyntipäivien luvuksi 4 viiden sijaan. Hävettää myöntää, mutta 5 oli mulle vaan liikaa. Vielä. Nyt saan levätä maanantait luvalla.

Tiistaina kävin kirppiksellä ennen H-valtaan iskälle ja P:lle suuntaamista. Löysin sairaan kivoja koruja halvalla! Oon niistä ihan onnessa. :3



Vieläkun jaksas pukea jotain järkevää päälle että vois käyttää noita. Tää viikko on mennyt taas vakkari college housuissa ja pandahupparissa. En vaan oo jaksanut. Laittaa itteeni. Koska oon jokatapauksessa ruma, huoh.

Haluaisin vetää pään täyteen (sammumatta) ja tehdä jotain tyhmää. Tyyliin kiivetä katolle ja huutaa maailmalle. Mut en voi. Mun pitää olla kunnollinen nyt. Herätä aamulla kun kello soi 07:40.

Tulipas turha ja tylsä postaus. Oon miettinyt taas koko blogin poistamista. Sen jälkeen en jaksa kyllä tehdä asioita tai laittautua senkään vertaa mitä nyt. Mut enhän mä voi muutenkaan tänne ikinä laittaa mitään. Suurin osa kavereistakaan ei halua näkyä tai kuulua täällä mitenkään. Niin tuntuu vähän turhalta sitten aina kertoa miten olen pelannut kotona yksin Nintendoa. Ja lisätä vessan kelmeässä valossa otettuja selfieitä. Tai Hupakon karvanaama kuvia. Täs ois muuten pari;